(28.10.2009)

Suvilahden graffitiaita on menestys

Suvilahden graffitiaita on saanut koko kesän ajan kiitosta monilta tahoilta. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä, kun lapsille on tullut laillinen mahdollisuus tehdä taidetta. Ympäristön kiinteistönomistajat ovat olleet tyytyväisiä, kun alueella tagien määrä on vähentynyt. Kaupunkilaiset ovat olleet tyytyväisiä, kun kesäiseen Helsinkiin on saatu lisää säpinää.
 
Yksi on ollut kuitnkin tyytymätön. Naapurissani asuva perheellinen yksityisyrittäjä on valittanut, että bemarilla on nykyään tylsää mennä töihin, kun Itäväylälle ei ilmesty enää uusia graffiteja ja tageja. Ja tietenkin HKR:n Kaukot ovat olleet tyytymättömiä, koska heidän elämäntehtävänsä on ollut taistella kaikkia graffiteja vastaan, veronmaksajille aiheuttamista kuluista piittaamatta.
 
Helsingin kaupungin ”graffitiongelma” on asia, johon toimivia ratkaisuja pitää hakea ennen muuta nuorisotoimesta. Lähes kymmenen vuoden ajan kuunneltiin mieluummin kuitenkin Rakennusviraston (HKR) ”asiantuntijoita” kuin nuorisotoimea ja nuorisolautakuntaa. Hakkasin vuosia päätäni betoniseinään, kun yritin murtaa HKR:n yksinoikeuden määritellä kaupungin graffitipolitiikkaa.
 
Viime syksynä työni tuotti lopulta tulosta. Valtuuston päätöksellä Helsinki luopui nollatoleranssista ja antoi mahdollisuuden laillisille graffitipaikoille. Tämän myötä saimme Suvilahden graffitiaidan, joka on saanut kiitosta mm. nuorisolautakunnan tuoreessa lausunnossa.
 
Torstaina yleisten töiden lautakunta käsittelee graffitiasiassa lausuntoa, jonka teksti kumpuaa suoraan menneisyydestä. Suvilahden graffitiaitaa kritisoidaan ”faktoilla”, joiden tutkimusmenetelmiä tai pätevyyttä ei edes yritetä esitellä. Samalla tavalla vuosien ajan on perusteltu Helsingin nollatoleranssi-politiikkaa ns. stetson-luvuilla eli hatusta vedetyillä numeroilla. Useista pyynnöistäni huolimatta HKR:n lukujen taustoja ei ole koskaan avattu kaupungin päättäjille.
 
HKR väittää torstaina käsiteltävässä lausuntoluonnoksessaan, että ”graffitiongelma” on räjähtänyt Helsingissä kuluneen kesän aikana. Oma silmämääräinen kokemukseni on se, että graffitien ja tagien määrä on vähentynyt kuluneen vuoden aikana ainakin Suvilahden ympäristössä.
 
Tämä on vähintään yhtä pätevä ”tutkimustulos” kuin HKR:n antamat luvut. Ainakin se on varmaa, että Suvilahden lailliseen seinään käytettyjen tuhansien maalipurkkien maali ei ole mennyt laittomiin kohteisiin.
 
Me emme tarvitse uutta vastakkainasettelua nuorten ja virkamiesten välillä. Suvilahtea pitää kehittää ensi kesänä entistä paremmaksi paikaksi. Tarvitaan lisää tilaa ja valaistusta, jotta graffitiaidalla voidaan maalata myös pimenevissä syysilloissa.
 
Toivon mukaan yleisten töiden lautakunta poistaa ylilyönnit HKR:n valmistelemasta lausuntoluonnoksesta. Ja onneksi HKR ei päätä enää Helsingin graffitipolitiikasta. Sen tekee valtuusto.

EDIT: Aktiivisuus palkittiin ja yleisten töiden lautakunnan lausunnosta poistettiin torstaina pahimmat ylilyönnit.

KOMMENTIT

On hyvä, että Paavo Arhinmäki otti esille tämän graffitiasian. Asia tosin ei ole niin yksinkertainen kuin Paavo ja muut graffitien kannattajat ajattelevat. Mielestäni on aihetta pohtia, onko asiallista, että suurehkon puolueen puheenjohtaja puhuu graffitien puolesta. Hän ei ole puhunut vain luvallisten graffitien puolesta, vaan hän on käytännössä jättänyt puhumatta luvattomista graffiteista. Ei riitä, että puhutaan luvallisten graffitiseinien hyvistä puolista, jos maalausseinät eivät kuitenkaan todellisuudessa vähennä luvattomien töherrysten määrää. Suvilahden luvallisen seinän läheisyydessä on paljon luvattomia töherryksiä. Torstaina 29.10.2009 uutisoitiin tuoreesta suuresta töherryksestä Maunulan meluaidassa. Eli, töherrykset eivät ole poistuneet, vaikka olisi luvallinenkin paikka töherryksille. Olisi mukava saada Vasemmistoliitolta tai edes sen puheenjohtajalta kannanotto graffitien eli maalaamalla toisen omaisuuden vahingoittamisen lisäksi mielenosoitusten tai kannanottojen yhteydessä aiheutettuun toisen omaisuuden vahingoittamiseen. Nykyisin on valitettavan yleistä, että erilaisissa mielenosoituksissa tai muissa tilaisuuksissa aiheutetaan toisen omaisuudelle vahinkoa tahallisesti. Yksi ottaa kantaa asioihin ja maailman menoon piirtämällä rakennuksiin tai rakennelmiin kuvia tai sanoja erittäin vaikeasti irrotettavalla materiaalilla eli maalilla. Rakennukset tai rakennelmat eivät ole piirtäjän omaisuutta vaan jonkun toisen omaisuutta. Tällainen toiminta aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja. Perusteluksi vahingonteolle ei riitä, että tekijän mielestä rakennus tai rakennelma on ruma ilman hänen piirrostaan, graffitia. Toinen ottaa kantaa muotoilemalla rakennuksia, rakennelmia, ikkunoita, seiniä, istutuksia, autoja, polkupyöriä tms. eli käytännössä rikkomalla näitä toisten omistamia esineitä. Tästä on esimerkkinä EuroMayday mielenosoitus, jonka aikana mielenosoittajat rikkoivat näyteikkunoita ja muuta omaisuutta kulkueen varrella useiden kymmenien tuhansien eurojen edestä. Osa tekijöistä sai syytteen käräjäoikeudessa, mutta ketään ei tuomittu teosta, vaikka tekijät tunnustivat osan tekosistaan. Hyvin usein tähän luokkaan kuuluvat vahingontekijät rikkovat autojen tuulilaseja, etu- ja takavaloja, puhkovat auton renkaita tai tyhjentävät renkaista ilmat. Kolmas ottaa kantaa maailman menoon polttamalla rakennelmia tai kokonaisia rakennuksia. Rakennelman polttamisesta on esimerkki Porvoon tuomiokirkon katto, jonka eräs nuori mies poltti muutama vuosi sitten. Kokonaisen rakennuksen polttamisesta ovat esimerkkejä Kaivokselan luterilaisen kirkon ja Kaivokselan Jehovan todistajien valtakunnansalin polttaminen. Neljäs oman jälkensä jättävä joukko on taideteosten uudelleenmuokkaajat, oikeasti tuhoajat. Tällaiset jättävät maailmaan oman jälkensä ja osoittavat mieltä ja kertovat mielipiteensä (mutta mikä tämä mielipide on?) esimerkiksi tekemällä sateensuojan kärjellä reikiä taidemaalauksiin. Heidän mielestään maalaus kaipaa parantelua, mutta alkuperäisen teoksen tekijän tai omistajan mielestä teos on parhaimmillaan juuri alkuperäisessä muodossaan ilman rei´itystä. Sitten on vielä kokonaan käsittelemättä asia, mikä on tällaisissa tapauksissa rikoksen uhrin asema. Siitä myöhemmin, mutta nyt riittänee mainita, että uhrin asema on yleensä vahinkojen maksaminen omasta pussista. Eli, onko yhteiskunta suojellut enemmän vahingonaiheuttajaa kuin vahingon kärsinyttä? Vielä käsittelemätön seikka tässä asiassa on se, mitä nämä eri tavalla toisen omaisuutta tuhoavat haluavat sanoa muulle yhteiskunnalle. Sitä on erittäin vaikea saada selville. Juha Kukkonen ihmisoikeusaktivisti, rikoksen uhrin puolestapuhuja

Tähän väliin lienee hyvä muistuttaa, että graffitien ohella urbaanit taiteilijat voisivat muistaa piirtää myös sen numeron äänestyslappuun niinä harvoina vaalipäivinä. Jotenkin minusta (ikävä kyllä) tuntuu, että tämä muistutus on aiheellinen.

Nyt aiheesta on tuore uutinen. Juuri tällaiseen kaivattaisiin puolueen johdolta kantaa. Hyväksyykö nykyinen Vasemmistoliitto vahingonteon, vai mikä on puolueen kanta tällaiseen? Minusta ei ole hyväksyttävää, että ns. pieni vahingonteko hyväksyttäisiin ja ns. suuri tuomittaisiin. Suuri graffitijuttu alkoi Helsingin hovissa julkaistu 3.11.2009 klo 10:13, päivitetty klo 10:40 Helsingin hovioikeudessa on alkanut poikkeuksellisen laaja, yhtä epäiltyä koskeva graffitioikeudenkäynti. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa 21-vuotiaan helsinkiläismiehen kaikkiaan 91 vahingonteosta 6 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Mies tuomittiin lisäksi noin 10 000 euron vahingonkorvauksiin. Mies oli töhrinyt nimikirjoitusgraffiteja eli tageja syksyn 2007 ja syksyn 2008 välisenä aikana etupäässä juniin, raitiovanuihin ja metroihin. Myös lukuisat asuintalot - etenkin Helsingin Kalliossa - saivat töhrimisestä osansa. Mies itse on myöntänyt suuren osan teoista, joista hänet tuomittiin käräjillä. Nyt hovioikeudessa oikeutta käydään ennen muuta vahingonkorvausten suuruudesta. YLE Uutiset/ Ari Mölsä http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/suuri_graffitijuttu_alkoi_helsingin_hovissa_1133146.html

SM-GULD!

Juhalle, kyllähän graffiteissa voi olla paljonkin sanomaa (en kuitenkaan väitä, että kaikissa tätä olisi). Sinä maallikon silmin sitä et vain erota, sillä kyseessä on ikään kuin "merkkijärjestelmä". Sama idea; liikennemerkkeihin perehtynyt ei välttämättä tajua kaikkien merkkien sanomaa, vaikka itse merkin huomaakin. Kemistille tai fyysikolle molekyylikaavat kertovat varmasti paljonkin, mutta ei valtaväestö niistä paljoakaan tajua.

Nimimerkki Gnagetin kannanotto "SM-GULD" on kuin tagi, graffiti, joka ei kerro muille mitään. Sama ongelma on graffiteissa, niissä ei ole mitään sanomaa, mitä niillä halutaan sanoa. Voisitko Gnaget kertoa, mitä yrität viestilläsi sanoa.

”graffitiongelmako” on arvomaailmassasi n:ro yksi ?. Ihan oikeesti, tutustu "todellisiin" ongelmiin, näiden linkkien välityksellä ja tee niiden poistamiseksi, töitä palkkasi eteen !. http://blogit.yle.fi/mot http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/75929-allistyttavan-moni-suomalainen-tekee-tyota-palkatta-%E2%80%9Dohhoh%E2%80%9D Vasemmiston kannatus paranee, todellisten tekojen ja parannuksien kautta, "tilataide räpellys proplematiikka", on ongelmalistani loppupäässä !.

Nikon perustelu on valitettavasti huono. Jos on jotain sanottavaa, olisi hyvä ilmaista se niin, että vastaanottaja ymmärtää. Liikennemerkit opetetaan ihmisille, ja he oppivat ne, samoin on kemian ja fysiikan kaavat, ne ovat kaikkien omaisuutta, ja niiden selitys on löydettävissä, mutta tämä ympäristön tuhoaminen ja töhriminen ja sen yhteiskunnallinen sanoma on mysteeri, eikä Niko sitä yhtään selvennä.

Omasta mielestäni graffitit, joissain tapauksissa myös tagit, voivat olla hyvä keino yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikan tekemiseen. Hommalta kyllä putoaa pohja, mikäli se riistäytyy vandalismin puolelle. On myös syytä miettiä, kuuluuko kaikkien olla tietoinen niiden välittämästä sanomasta. Sama pätee mielenosoituksiin tai talonvaltauksiin; aatteen paloa ja agendaa saattaa useinkin olla, mutta huvikseen rähiseminen ja talojen valtaus bileiden toivossa vie touhulta uskottavuuden. Juhalle vielä loppuun kysymys, pidätkö itseäsi graffittien sanoman kohderyhmään kuuluvana?

nyt on pakko kommentoida tota juhan kirjotusta. miten sä saat tosta paavon kirjotuksesta ilmi että vasemmistoliiton johto hyväksyy laittomat graffitit? semmoinen joka graffiteja tekee on yleensä nuori, eikö se ole sitten teidän mielestä hyvä että niille annetaan mahdollisuus tehdä laillisia graffiteja? ja kyllä säkin niistä voit opiskella on niitten merkityskin kaikille selvillä kunhan vaan etsii oikeasta paikasta. en mäkään uimahallin pohjasta eti kuivia polttopuita.

Juha Kukkonen kiistää tekstissään graffitin yhteiskunnallisen sanoman olemassaolon, ja osoittaa siten täydellisen tietämättömyytensä graffitikulttuurin ilmiöitä kohtaan. Ymmärrän, ettet siihen kykene, kun et ole aiheeseen selvästikään tutustunut. Suosittelen kirjastosta lainattavaksi kirjan "Helsinki graffiti", joka kertoo tästä taiteenmuodosta erityisesti maalarien näkökulmasta. Vaikka kaikilla maalareilla tuskin on motiivinaan mitään yhteiskunnallista agendaa, jokainen maalaus on yhteiskunnallinen kannanotto jo sinällään. Luvaton graffiti julkisella pinnalla (ja sen kiihkomieliset paheksujat) osoittaa dilemman, jossa julkinen tila on julkisesti käytössä vain rahaa vastaan. Graffiti on kapinaa tätä vastaan.

Juha vastaa samalla useille kommentoijille. Nimimerkille Tee, Jotain. Hyödyllistä, Paavo Arhinmäki aloitti keskustelun graffiteista, minä halusin osallistua keskusteluun. Graffitit eivät varmaankaan ole maailman suurimpia ongelmia, mutta ne ovat ihmisten omien tekojen kautta heidän itsensä aiheuttamia ongelmia, jotka voitaisiin ratkaista helpolla: Jätetään töhrimättä ympäristöä graffiteilla tai muillakaan toisen omaisuutta tuhoavalla tavalla. Nimimerkille Niko, minun kannanottoni graffiteihin liittyi juuri tähän tärkeään asiaan, graffitit ja muut toisen omaisuutta tuhoavat töherrykset ja vahingonteot. Minun mielestäni graffiti toisen omaisuutta tuhoten on vandalismia, mutta milloin Nikon mielestä graffiti muuttuu vandalismiksi. Toisen omaisuuden tuhoaminen ei minun mielestäni ole ikinä hyvä tapa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai politiikan tekemiseen. Toisen omaisuutta tuhoamalla pyritään kiristämällä vaikuttamaan toiseen ihmiseen, jos et tee niin kuin tahdon, minä tuhoan sinun omaisuuttasi. Äärimmäisin esimerkki tästä on terrorismi ja sota. Pariisissa katumellakointi pari vuotta sitten näytti jo terrorismilta, syyttömien omaisuutta tuhottiin miljoonien eurojen edestä. Kysyn Nikolta uudelleen, että jos joku haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin, eikö olisi järkevää yrittää saada sanomansa ymmärretyksi. Graffitit ja autojen tuulilasien rikkominen ei useinkaan kerro, mihin tuhoaja pyrkii. Katson, että olen graffitien sanoman kohderyhmää siinä missä muutkin ihmiset, mutta nähdäkseni useimmat muut eivät ymmärrä niiden sanomaa yhtään paremmin kuin minäkään. Nimimerkille Harri, en ole kirjoituksissani väittänyt, että Paavo Arhinmäki tai Vasemmistoliitto hyväksyisi laittomat graffitit, mutta olen pyytänyt heiltä kannanottoa laittomiin graffiteihin ja muihin mielenosoitusten yhteydessä aiheutettuihin tahallisiin vahingontekoihin. Haluan tähän loppuun vielä lisätä lainauksen tuhoamisen kannattajan ajatuksenjuoksusta: EuroMayDay-mielenosoitukseen osallistuneet pari vuotta sitten aiheuttivat kymmenien tuhansien eurojen kustannukset sivullisille ja syyttömille ihmisille, eivätkä uhrit saaneet minkäänlaista korvausta vahingontekijöiltä. Vapaa Helsinki -verkosto järjesti vahingonteosta syytettyjen puolesta tukimielenosoituksen. Ketään ei tuomittu, ja syytteet hylättiin. Verkoston aktiivi Mikael Brunila oli siitä helpottunut ja hän sanoi: Tämä on upea juttu, olisi tapahtunut oikeusmurha, jos syytteet olisivat menneet läpi. Brunila totesi tietävänsä, että pienempiä vahingontekoja tapahtui, mutta sitä hän ei kuitenkaan pidä pääasiana. Hänen mielestään on mielenkiintoisempaa kysyä, mitä tämä kertoo nyky-yhteiskunnasta. Tällaiset tapahtumat eivät tapahdu yhteiskunnallisessa tyhjiössä. Köyhien määrä kasvaa koko ajan, eikä yhteiskunnassa ole mitään tahoa, joka taistelisi niiden puolesta, joilla menee yhä huonommin. Mielenosoitus oli erimielisyyden ilmaus. Olen Brunilan kanssa jyrkästi eri mieltä. Rikoksen uhrit eivät saaneet turvaa yhteiskunnalta, eivätkä rikokseen syyllistyneet saaneet rangaistusta eivätkä joutuneet korvausvastuuseen. Hänen mielestään toisen omaisuuden tuhoaminen oli oikeutettu erimielisyyden ilmaus. Brunilan mielestä köyhyyden kasvu on riittävä syy tuhota toisen omaisuutta, vaikka tämä toinen ei ole syyllinen köyhyyden lisääntymiseen. Tämä on aivan kauheaa, ja tällaisiin asioihin minä olen pyytänyt kommenttia Paavo Arhinmäeltä ja Vasemmistoliitolta.

Toisen omaisuuden vahingoittaminen on väärin ja tuomittavaa. Graffitit ovat olleet osa yhteiskuntaa jo roomalaisten ajalta ja tulee aina luultavasti olemaan. Laittomat graffitit on sanan mukaisesti laittomia ja tuskin niiden maalaajat tiedostamattaan laittomuutta sitä tekevät. Juha Kukkosella on mielestäni hyviä näkökantoja asiaan. Ei kenenkään pitäisi missään vaiheessa unohtaa tai väheksyä laittomien graffitien olemassa oloa ja niitä vastaan tehtyjä toimia. Toinen näkökanta asiaan pitää myös ottaa huomioon. Koska graffitien tekijöitä tulee luultavasti aina olemaan, ihmisethän on sotinut keskenään koko historiansa aikana ,kuten Juha vertasi asiaa ohimennen, "..jos et tee niin kuin tahdon, minä tuhoan sinun omaisuuttasi. Äärimmäisin esimerkki tästä on terrorismi ja sota" on mietittävä vaihtoehtoisia lähestymiskohtia joista viimeisin on suvilahden laillinen maalausseinä. Monen vuoden nollatoleranssin jälkeen kun nuorille ja aikuisimmillekin maalareille järjestetään tälläinen mahdollisuus, antaa se myös joillekin yksilöille erillaista näkökulmaa katsoa graffittia enemmän taiteena kuin nopeana sutaisuna kerrostalon seinään. Tällöin saamme käsiimme monipuolisemman tavan lähestyä laittomia graffiteja ja niiden tekijöitä.

Hyvä veljeni Juha Kukkonen, mielenosoitusten ilkivallalla, autojen potkimisella ja kirkkojen polttamisella ei ole mitään muuta yhteistä graffitin kanssa kuin vahingonteko rikosnimikkeenä. Känniääliöt potkivat autoja, pyromaanit polttavat rakennuksia ja poliittiset kiihkoilijat tuhoavat isojen yritysten omaisuutta mielenosoituksissa/mellakoissa. Graffiti taas on oma alakulttuurinsa eikä sitä ole älyllisesti rehellistä liittää mihinkään edellämainittuun. En sivustakatsojana saa kiinni ajatuksenjuoksusta, että laillisen maalauspaikan puolustaminen tarkoittaisi "vahingontekojen hyväksymistä". Vaikuttaa, että olet kertonut lähinnä omista ennakkoasenteistasi, sillä et ole oikeastaan käsittellyt itse aihetta. Siksi suosittelen lämmöllä pohtimaan omia ajatuksia uusiksi. PS. Euromaydayn syytetyt vapautettiin, koska heitä vastaan ei ollut näyttöä oikeudessa... Hyvä veljeni, vaikutat moraalisen tunteenpalosi perusteella oikeamieliseltä ihmiseltä, joten en usko, että haluat purkaa oikeusvaltiota, josta me suomalaiset voimme olla hyvin ylpeitä. Muuten 50-luvun mielenosoituksissa ja mellakoissa muunmuassa hakattiin poliiseja ja poltettiin bensa-asemia, joten ehkä nykyajan touhu on kaikkea muuta kuin raaistunut. Rauhaa :)

Juha Kukkonen: Arhinmäki on sanonut ainakin parissa haastattelussa että "luvattomat töherrykset pitää jatkossakin poistaa asuintalojen seinistä" eli toisin sanoen tämä todistaa että hän ei ole jättänyt sanomatta luvattomista mitään. Arhinmäki kuitenkin puolustaa luvallista graffitia joten ei ole mielestäni mitään syytä minkä takia pitää sekoittaa luvallinen ja luvaton keskenään. Haastattelut löytyy netistä.

Juha!!!! Tässä pieni pätkä mistä käy myös ilmi paavon mietteitä. En missään vaiheessa näe että mies olisi laittoman graffitin kannattaja, mutta pitääkö kaikista harrastajista tehdä rikollisia? Ongelmaan ei ole yhtä ratkaisua. Grafitti tulee aina pysymän yhteiskunnassamme. Se on kuin nälänhätä sitä ei maailmasta vaan voi poistaa, vai onko sinulla siihen ratkaisu? http://www.basso.fi/televisio/86/pelkat/paavo-arhinmaki-trama

On ihanaa, että maailman ja Suomen jatkaessa syöksyään laman kourissa ja ihmisten pelätessään työn ja toimeen tulonsa puolesta, Vasemmistoliiton puheenjohtaja keskittyy graffiteihin. Kliffaa hei!!!

Petu et taida paljon seuraa politiikkaa kun yhden bloggauksen perusteella kommentoit. Paavo on pitänyt graffitien lisäksi paria muutakin asiaa viime aikoina esillä, esim. eduskuntapuheet netistä http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex5000.sh?hnro=917&kieli=su

Nimenomaan on ihanaa tuo. Kun löytyy noita elämäntehtävä-graffiti- vastustajiakin niin on hyvä että on puolustajakin.

Hei! Kysyn vain onko osoitetta mihin voisi lähettää Paavo Arhinmäelle s-postia? Kiitos! yst t Pia =)

Vastaus: paavo.arhinmaki[ät]eduskunta.fi

(Laita tämä oikeaan lokeroon) Luonnollisen henkilön verotus. Ansiotuloista henkilö maksaa kunnallisveroa ja valtionveroa. Voisiko ajatella, että luonnollisen henkilön pääomatuloja verotetaan erillisenä osana samalla tavalla kuin ansiotuloja? Kunnat saisivat kunnallisveroa ja pienituloiset eivät joutuisi maksamaan suurta (28%) pääomatuloveroa, sekä suurituloiset joutuisivat maksamaan oikeudenmukaisesti maksukykynsä mukaisesti kaikkia veroja. Olisi melko ”luonnollista”, että luonnollisen henkilön pääomatuloveroista osansa saisi myös henkilön verottaja kunta. Ansiotulojen keinottelu pääomatuloiksi ei enää kannattaisi, vaan edullisinta olisi pitää palkat ja pääomatulot samansuuruisina.

Olisi ollut mielenkiintoista lukea nimim. juha kukkosen mielipiteitä graffiteista, jos niitä ei olisi jo moneen kertaan tuotu aikaisemmin graffitikeskustelussa esille. Mielipitesi tuntuu haraavan sekä omaasi- että Paavon mielipidettä vastaan: Vertasit graffitia vaikutuskeinona yhteiskuntaan mm. autojen rikkomisen kanssa, vaikka Arhinmäki nimenomaan puolusti laillista graffitiaitaa, joka voisi vähentää luvattomia töhryjä. Äärimmäiset vertaukset ulottuivat jopa terrorismiin ja sotaan. Graffitikeskustelua leimaa lähes aina tiettyjen täysin aiheeseen liittymättömien asioiden esille tuonti sekä puhdas tietämättömyys mitä usein keskusteliijat eivät edes itse huomaa.

---

Kommentoi kirjoitusta
Spämmin estämiseksi kommentit ilmestyvät vasta tarkastamisen jälkeen.

Nimi:

Sähkoposti:

Kommentti: