(1.5.2010)

Työläiset ja opiskelijat barrikadeilla

Pidin vappupuheen tänä vuonna Vaasassa. Tässä vappumietintöni:

---

Hyvät toverit,
 
Tänä keväänä on barrikadeille pakotettu sekä työläiset että opiskelijat.

Hallitus ja työnantajat ovat lähteneet rajuun hyökkäykseen työntekijöiden oikeuksia vastaan. Yritykset nostaa mekaanisesti vanhuuseläkeikää ja katkaista ikääntyvien työttömien niin sanottu eläkeputki ovat toistaiseksi kariutuneet työväenpuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen tiukkaan vastarintaan. Porvarit eivät kuitenkaan ole hylänneet tavoitettaan nostaa eläkeikää, vaan etsivät uusia keinoja päästäkseen päämääräänsä.

Työnantajat ovat hyökänneet rajusti myös työntekijöiden laillisia lakkoja vastaan. Sataman ahtaajien taistellessa paremman irtisanomissuojan puolesta työnantajat värväsivät järjestelmällisesti rikkureita. Välittömästi lakon päätyttyä sekä työnantajat että hallituksen edustajat väläyttelivät lakko-oikeuden rajoittamista.

Myös palvelualojen lakossa työnantajat värväsivät ulkopuolisia työntekijöitä lakonalaisiin töihin. Vakituisia työntekijöitä painostettiin töihin lakosta huolimatta.

Elintarviketeollisuudessa yritetään murskata suomalaisen työväenliikkeen keskeisiä saavutuksia. Vuonna 1917 päätettiin kahdeksantuntisesta työpäivästä ja vuonna 1965 eduskunta sääti viisipäiväisestä työviikosta. Nyt työnantajat yrittävät kääntää kehityksen lähes 100 vuotta taaksepäin, vaatimalla kymmentuntista työpäivää ja kuusipäiväistä työviikkoa.

Elintarviketyöläisten kamppailu jatkuu edelleen, ja Vasemmistoliitto tukee tätä taistelua. Kysymys ei ole vain yhden liiton tai tietyn alan kamppailusta. Työelämän heikennykset valuvat nopeasti myös muille aloille, jos taisteluissa annetaan periksi.

Kevään työtaistelut ovat osoittaneet, että työnantajat eivät kunnioita perustuslain ja kansainvälisten sopimusten takaamaan työntekijöiden lakko-oikeutta. Lakko-oikeutta pitäisikin rajoittamisen sijaan laajentaa, jotta lakko olisi aito ase kamppailussa työntekijöiden oikeuksien puolesta.

Laillisen lakon ilmoitusaikaa tulisi merkittävästi lyhentää nykyisestä kahdesta viikosta ja ulkopuolinen työvoima pitäisi lakon aikana kieltää. Nykytilanteessa työnantajat käyttävät kahden viikon ilmoitusaikaa lakon rikkomiseen ja ulkopuolisen työvoiman värväämiseen sovun rakentamisen sijaan.

 
Hyvät toverit,
 
Myös opiskelijoiden oikeuksia ollaan murtamassa. Oikeutta maksuttomaan opiskeluun alettiin murentaa jo viime keväänä uuden yliopistolain yhteydessä. Vasemmistoliitto ainoana puolueena äänesti lain hylkäämisen puolesta eduskunnassa. Ennen kuin lukukausimaksukokeilua on ehditty aloittaa, ovat mm. opetusministeriön työryhmä, OECD ja konsultit esittäneet lukukausimaksuja suomalaisiin korkeakouluihin laajasti.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus ja keskeinen tasa-arvoittava tekijä on ollut se, että jokaisella on ollut mahdollisuus opiskella maksutta esiasteelta aina ylimpiin korkeakoulututkintoihin. Lukukausimaksut olisivat paluu menneisyyteen, jossa vain varakkaiden lapsilla oli varaa opiskella.

Muitakin heikennyksiä opiskelijoiden asemaan suunnitellaan. Näitä ovat esimerkiksi opinto-oikeuden rajaaminen vain yhteen tutkintoon tai opiskeluajan rajoittaminen. Yhteiskunnassa, jossa opintotuella ei tule toimeen, on mahdotonta vaatia lyhyitä opiskeluaikoja. Surkean alhainen opintoraha pakottaa tekemään töitä elättääkseen itsensä ja mahdollisen perheensä. Nopea valmistuminen ja työskentely opintojen ohella on mahdoton yhtälö.

Viime viikolla eduskuntatalon eteen kerääntyi arviolta 1500 opiskelijaa osoittamaan mieltään maksuttoman koulutuksen puolesta. Kaikki puolueet lupasivat, ettei lukukausimaksuja tulla perimään seuraavalla hallituskaudellakaan. Lukukausimaksujen laajentaminen on siis mahdollista estää. Se vaatii opiskelijaliikkeeltä viime viikon kaltaisia voimannäyttöjä.


Hyvät toverit,

Työntekijöiden ja opiskelijoiden lisäksi myös itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät ovat joutuneet hallituksen suuryrityksiä ja hyvätuloisia suosivien poliittisten päätösten uhreiksi. Hallitus päätti nostaa arvonlisäveroa prosenttiyksiköllä tulevana kesänä. Tarkoitus on jatkaa arvonlisäveron korottamista tulevina vuosina. Arvonlisävero on raju tasavero, joka kohdistuu kovimmin kaikkein pienituloisimpiin. Niihin, jotka joutuvat käyttämään kaikki tulonsa välttämättömyyksiin.

Arvonlisävero on myös mitä suurimmassa määrin työn verottamista, mistä erityisesti kärsivät itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät. Mitä muuta näiden osalta arvonlisäverolla leikataan kuin työn tekemistä esimerkiksi palvelu- tai käsityöaloilla?

Sen sijaan varallisuusveroa, pääomaveroa tai osinkotulojen veroa hallitus ei ole valmis korottamaan. Perusteluna on, että niistä saatavat rahasummat ovat liian pieniä valtionvelan riittävään lyhentämiseen. Mutta pienistä puroista kasvaa iso virta. Totuus on, että hallitus haluaa jatkaa valitsemallaan suurituloisia suosivalla verotuslinjalla myös taloustaantumasta toivuttaessa.

Nyt tarvitaan veropohjan laajentamista oikeudenmukaisella tavalla. Suomessa elää 700 000 ihmistä EU:n köyhyysrajan alapuolella. Köyhyyden aiheuttaa surkean alhainen perusturvan taso. Nämä ihmiset käyttävät myös eniten julkisia palveluja. Jotta perusturva voidaan nostaa Vasemmistoliiton vaatimaan 750 euroon ja julkisia palveluita voidaan parantaa, tarvitaan lisää verotuloja. Maksua ei saa kuitenkaan langettaa niiden niskoille, joilla ei ole siihen varaa.


Bästa kamrater,

Alltid när man strejkar eller demonstrerar, börjar högern prata om fosterländskhet. Är det verkligen så, att under lågkonjunktur får man inte kräva sina rättigheter med strejk eller demonstrationer. Högern säger att man ska bara med ödmjukhet ta emot sitt öde, samtidigt när arbetsgivarna försämrar arbetsvillkoren eller skär ner lönerna.

Vem i dagens samhälle är på riktigt fosterländsk? Högern som försvarar storföretagen eller vänstern som kämpar för alla arbetarnas rättigheter? Varför kräver man flexibilitet och ödmjukhet av arbetarna när arbetsgivarna inte själva är villiga att vara flexibla? Varför får vi gång på gång höra nyheter om massuppsägningar och permitteringar?

Är det igen arbetarna och småföretagarna som får betala priset av lågkonjunkturen? Skulle det inte vara fosterländskt att bevara arbetsplatserna på väntan av ekonomisk uppgång, till exempel genom att fördela arbete? Skulle det inte vara fosterländskt att se till att företagen betalar alla sina arbetare lika lön och att företagen sköter sina socialskyddsavgifter?

Hyvät toverit,

Suuri ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa on ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö. Esimerkiksi rakennustyömailla tilanne on riistäytynyt käsistä. Epärehelliset suomalaisyrittäjät pyörittävät hämäriä bisneksiään esimerkiksi Tallinnaan rekisteröityjen postilaatikkoyritysten kautta. Pääurakoitsijat ja tilaajat hyväksyvät hiljaa väärinkäytökset, eikä hallitus tee mitään tilanteen korjaamiseksi. Valvonta on täysin puutteellista.

Tästä tilanteesta kärsivät ulkomaalaiset työntekijät, joita riistetään maksamalla surkeita palkkoja ja teettämällä ylipitkiä päiviä huonoissa työolosuhteissa. Tilanteesta kärsivät työttömäksi jäävät työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa halpatyövoimalle. Aivan yhtä paljon tilanteesta kärsivät rehelliset suomalaiset yrittäjät, jotka eivät pysty kilpailemaan urakoista huolehtiessaan kunnollisista palkoista ja veroista. Ja me kaikki veronmaksajat kärsimme harmaaseen talouteen katoavien verotulojen menetyksestä.

Vasemmistoliitto vaatii hallitusta huolehtimaan siitä, että Suomessa toimivat yritykset noudattavat suomalaisia normeja ja työehtosopimuksia. Tämä edellyttää tilaajavastuulain vahvistamista ja sanktioiden tiukentamista. Viranomaisille on turvattava edellytykset riittävälle valvonnalle ja rikkomusten estämiselle. Ammattiyhdistysliike tekee valvonnassa arvokasta työtä, mutta ammattiliittojen niskoille voi kaataa viranomaisvastuuta.

Vasemmistoliitto on esittänyt lakisääteistä kymmenen euron minimituntipalkkaa yleis- ja normaalisitovien työehtosopimusten rinnalle. Työllä on tultava toimeen. Riittävä minimipalkka tuo toimeentulon lisäksi muitakin etuja. Nuoria ja maahanmuuttajia käytetään usein hyväksi palkkoja polkemalla. Minimipalkka tekee työmarkkinoista reilumpia, kun työnantajat ovat samalla viivalla. Työntekijöiden hyväksikäyttö vähenee. Pienituloisten ostovoiman lisääntyminen tukee parhaiten kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

Hyvät toverit,

Työelämä koventuu ja pirstaloituu kovaa vauhtia. Osa työntekijöistä tekee ylipitkiä työpäiviä, jotka koostuvat normaalista työajasta ja harmaista ylityötunneista, joista ei makseta palkkaa. Osa työntekijöistä taas tekee vasten tahtoaan osa-aikatyötä, josta maksettava palkka ei riitä elämiseen.

Vuokratyöt ovat lisääntyneet ja pätkätöiden työssäolojaksot lyhentyneet. Työelämän pelisäännöt eivät ole ehtineet muutokseen mukaan ja niitä pyritään koko ajan huonontamaan. On syntynyt yhä suurempi köyhien työssäkäyvien joukko.

Työttömyyden nujertaminen on yhteinen tavoitteemme. Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä on yksi keino tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Samaan aikaan kun nykyhallituksen politiikasta heijastuu nopeuden ja tehokkuuden ideologia, useimmat työntekijät haluaisivat tutkimusten perusteella lisää vapaa-aikaa.

Työajan lyhentäminen lisäisi työssä viihtymistä, vähentäisi sairauslomia ja lisäisi sitä kautta työn tuottavuutta. Tämä työn tuottavuuden kasvu maksaisi takaisin työajan lyhentämisen kustannuksia. Minimipalkkajärjestelmä mahdollistaisi työn jakamisen myös pienituloisemmille.

Bästa kamrater,

Senaste onsdag fyllde Vänsterförbundet tjugo år. 20-åringen till ära offentliggjorde vi partiets nya utseende och den nya sloganen ”Rikedom med värde”. Denna rikedom innebär sådana saker som offentlig service, som är av hög kvalitet, och som är lika för alla. För oss betyder rikedom också grundinkomst, hållbar miljö, trygghet och att man trivs i arbetslivet.

Högerregeringen har tvingat vårt välfärdssamhälle på knän. Vänsterförbundet vill lyfta det opp igen. Tillsammans kan vi göra det.


Hyvät toverit,

Yhteiskunnan ja työelämän koveneminen eivät ole luonnonilmiöitä, johon ei voi vaikuttaa. Poliittisilla päätöksillä voimme vaikuttaa siihen, että rikkautta jaetaan oikeudenmukaisesti kaikille. Kaksikymmentä vuotta täyttänyt Vasemmistoliitto julkisti tällä viikolla uuden logonsa ja uuden ilmeensä. Uudistumistyö jatkuu kesäkuussa puoluekokouksessa hyväksyttävän poliittisen tavoiteohjelman myötä.

Ihmiset ovat oikeutetusti pettyneitä ja turhautuneita nykyisestä politiikasta. Me kaipaamme todellista vaihtoehtoa nykyiselle politiikalle. Toisenlainen politiikka on mahdollista. Me teemme yhdessä toisenlaisen Suomen ja maailman.

Hyvää työväen ja opiskelijoiden vappua!

KOMMENTIT

Nyt on kyllä vaikea ymmärtää tätä Paavo Arhinmäen vappupuhetta. Työehtosopimusneuvotteluissa NEUVOTELLAAN, ei murskata. Elintarviketyöläiset ovat hylänneet valtakunnansovittelijan, puolueettoman välittäjän kaikki kolme sovintoehdotusta. Työaikoja ei voida muuttaa ilman sopimusta, joten ilmaisutapa kirjoituksessa on todella vääristelevä. Myös poliitikon täytyisi puhua totta eikä vääristellä. Kukaan ei pyri heikennyksiin vaan muutoksiin, joita elävä elämä asettaa meille kaikille. Jos työntekijät suostuisivat muutoksiin, se toisi luultavasti lisää töitä. Sitä onkin vaikea ymmärtää, että vasemmisto haluaa estää työllisyyden paranemista. Niin kuin kaupan alalla on sovittu, myös ruokatehtaissa varmaankin sovittaisiin siitä, että viikonloppuisin töitä tekisivät ne, joita työnteko silloin kiinnostaa. Palkkakin olisi silloin parempi. Työnantajat ovat kunnioittaneet lakko-oikeutta ja kaikkia LAILLISIA lakkoja. Laittomia lakkoja ei voida vaatia kunnioittamaan. Mutta Paavo Arhinmäki ei mainitsekaan sanaakaan siitä, että viime vuonna 98 % lakoista oli laittomia. Kukahan tässä ei kannata tai hyväksy sopimusyhteiskunnan pelisääntöjä? Työntekijäjärjestöt ovat pyyhkineet sopimuspapereilla p…ttä. Mutta mikään yhteiskunta ei kestä sitä Paavo Arhinmäen vaatimusta, että työntekijöiltä lailla kiellettäisiin työnteko. Hänen ehdotuksensa on siten kuin vuodelta 1917, silloin kun vähemmistökommunistit (bolsevikit) kaappasivat vallan Venäjällä.

Huhuh, nyt on kommentoijanimimerkki "Juhalla" kyllä pakka pahasti sekaisin. Pari faktaa: elintarviketyöläiset lakkoilevat, koska työnantaja vaatii työaikamuutoksia, jotka ovat työntekijän näkökulmasta heikennyksiä nykyisin työaikaehtoihin. Tämä MUUTOS on kiistatta HEIKENNYS. Työantajan ajamat uudet joustavammat työajat todellisuudessa työllistäisivät tulevaisuudessa vähemmän ihmisiä, kun sesonkiaikoinakaan ei tarvittaisi enää extra-apulaisia koska vakityöntekijät painaisivat silloin 6 päivää viikossa 10 tuntia päivässä. Elintarviketyöläisten lakot ovat täysin laillisia lakkoja. Työnantajat eivät kaikki ole kuitenkaan kunnioittaneet työntekijöiden laillista lakko-oikeutta, vaan ovat osa aktiivisesti pyrkineet murtamaan lakkoa mm. teettämällä lakonalaisia töitä toimihenkilöiden ja vuokratyöntekijöiden ja rikkureiden voimin. Faktat kohdilleen jatkossa Juha. Henkilökohtaisiin mielipiteisiisi olet tietysti oikeutettu.

Nimimerkki Huhuh, lue vähän tarkemmin, mitä kirjoitin. En ole väittänyt elintarviketyöläisten lakkoa laittomaksi. Kommentoin sitä, että noin 98 % viime vuoden lakoista Suomessa oli laittomia. Tämä on fakta. Yritin isoilla kirjaimilla korostaa sitä, että vaikka työnantaja vaatisi mitä, työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää, sillä nythän on kyse neuvotteluista, joissa etsitään sopimusta, ja jos ei sopimusta synny työajoista, niin silloin mennään entisen sopimuksen mukaan. Tämä on fakta. Vasta kun sopimus on solmittu, voimme arvioida, onko muutos heikennys. Aina ennenkin sekä työntekijä- että työnantajapuoli ovat tehneet kompromisseja, eli jokin osa-alue saattaa heikentyä mutta toinen taas parantua. Tätä on sopimusyhteiskunta, ja sopimuksesta tässä yritetään neuvotella. Työntekijät ovat jo kolme sovintoehdotusta hylänneet. Tämä on fakta. Nimimerkki Huhuh itse päästelee täyttä puppua väittäessään, että työnantaja olisi esittänyt 60 tunnin ja kuuden päivän viikkotyöaikaa. Tiedätkö, että sairaalat toimivat Suomessa 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä. Ei sairaaloissa silti ole seitsenpäiväinen työviikko eikä 24-tuntinen työpäivä. Eli, väännän nyt rautalangasta, yksittäinen työntekijä tekisi yhä 40-tuntista työviikkoa (joillakin aloilla työviikko on jopa lyhyempi kuin 40 tuntia) ja viitenä päivänä viikossa. Matti voisi olla töissä viisi päivää maanantaista perjantaihin ja Teppo tiistaista lauantaihin. Onneksi vielä ei ole menty järjestelmään, että työntekijät saisivat päättää yrityksen asioista. Eli, jos ay-järjestö julistaa sääntöjen mukaan lakon, se on laillinen, mutta yritä nyt ymmärtää, että lakko ei tarkoita sitä että työnantaja ei saisi ihan laillisesti ottaa lakon ajaksi palkkalistoilleen sellaisia työntekijöitä, jotka haluavat tehdä töitä. Käytät sanoja murtaa, rikkuri yms. Voit minun puolestani käyttää tällaisia sanoja jos puhut työntekijän näkökulmasta, mutta työnantajan näkökulmasta kyse on toisesta asiasta. Työnantaja ei tunne rikkuria vaan työntekijän, joka tekee töitä myös ay-järjestön julistaman lakon aikana. Ay-järjestöllä on oikeus lailliseen lakkoon, mutta ay-järjestö ei voi estää työntekoa.

Unohdin vielä mainita nimimerkille Huhuh, että jos käytämme provosoivia ilmaisuja kuten lakon murtaminen tai rikkuri, työnantaja tosiaan näkee asian toisin. Työnantaja voi käsittää lakon yrityksenä murtaa työnantajan eli yrityksen talous. Suomessakin on nähty, että lakolla on saatu murrettua yrityksen talous sellaiseen kuntoon, että yritys menee konkurssiin. Pari vuotta sitten kaupan alan työntekijät pistivät erään yrityksen ostoboikottiin, ja yritys menikin sitten konkurssiin. Eli, työntekijät ovat lakollaan sahanneet omaa oksaansa. Työntekijät eivät näe yritystä yhteistyöorganisaationa, eli niin kauan kun eivät näin ajattele, on myös ihan oikein, että työntekijöille ei myönnetä oikeutta päättää yrityksen asioista.

Tietääkseni vuonna 1917 Suomessa hajoitettiin laittomasti eduskunta, joten takas koulun penkille.

---

Kommentoi kirjoitusta
Spämmin estämiseksi kommentit ilmestyvät vasta tarkastamisen jälkeen.

Nimi:

Sähkoposti:

Kommentti: