(12.4.2010)

Kokoomus murentaa kattavaa yliopistoverkkoa

Yliopistouudistus ja hallituksen koulutuspolitiikka ajavat yhä uusia yliopistoja yt-neuvotteluihin. Alla kannanottoni asiaan.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki: Kokoomus murentaa kattavaa yliopistoverkkoa

Imatralla lauantaina puhunut Vasemmistoliiton puheenjohtaja, sivistysvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki syyttää opetusministeri Henna Virkkusta alueellisesti kattavan yliopistoverkon murentamisesta. Kokoomuksen johtama hallituksen koulutuspolitiikka ja uusi yliopistolaki ovat ajaneet jo Oulun ja Itä-Suomen yliopistot yt-neuvotteluihin. Seuraavana vuorossa saattaa olla Tampereen yliopisto.
 
”Opetusministeri Henna Virkkunen kehui uutta yliopistolakia parhaaksi asiaksi, mitä yliopistoille on tapahtunut sitten niiden perustamisen. Uusi yliopistolaki astui voimaan vuodenvaihteessa ja sen myötä uudet rahoitusmallit. Muutamassa kuukaudessa kokoomuksen fantastinen yliopistouudistus on saanut yliopistomaailman sekaisin”, Arhinmäki sivalsi.
 
”Hallitus on keskittänyt rahoituksen uudelle Aalto-yliopistolle ja loput 15 yliopistoa ovat joutuneet taloudelliseen kurimukseen. Aalto-yliopisto sai noin kolme kertaa enemmän lisärahoitusta kuin kaikki loput yliopistot yhteensä. Kun huomioi uuden yliopistolain tuomat taloudelliset lisäkustannukset, on Aalto-yliopistoa lukuun ottamatta kaikkien muiden yliopistojen todellinen rahoitus miinusmerkkistä”, Arhinmäki ihmettelee.
 
”Suomi pärjää kansainvälisesti vain, jos meillä on korkeasti koulutettu ja laajasti sivistynyt kansa. Suomen kannalta ei ole oleellista, että meillä on yksi huippuyliopisto. Meidän ”huippuyliopiston” pitää olla koko alueellisesti kattava ja laadukas yliopistoverkko. Muut hallituspuolueet eivät voi enää hiljaa hyväksyä kokoomuksen yliopistojen rapauttamispolitiikkaa. Jos keskusta ja vihreät ovat aidosti kiinnostuneita yliopistojen tulevaisuudesta, on niiden lyötävä nyrkkiä pöytään opetusministeri Virkkuselle”, Arhinmäki vaati.
 
Vasemmistoliitto ei ole myöskään innostunut opetusministeriön esityksestä korvata korkeakoulujen pääsykokeita entistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoilla. Tämä kehitys murentaisi yleissivistävän lukion ajatusta.
 
”Jo nyt on kritisoitu sitä, että lukioissa opetus keskittyy liiaksi valmistautumiseen ylioppilastutkintoon. Ylioppilaskirjoitusten merkityksen kasvattaminen kaventaisi yleissivistävyyttä. Lisäksi ongelmalliseksi koetut kalliit pääsykokeiden preppauskurssit siirtyisivät jo lukiovaiheeseen.”
 
”Lukiolaisten jaksamisongelmat ja henkiset paineet lisääntyisivät, kun onnistuminen ylioppilaskirjoituksissa olisi opiskelijan tulevaisuuden kannalta liian ratkaisevassa asemassa. Pääsykokeiden kehittäminen on sen sijaan oikea tapa helpottaa vastavalmistuneiden nopeampaa pääsyä jatko-opintoihin”, Arhinmäki sanoi.
 

KOMMENTIT

Analyyttisyys kunniaan! Suoralta kädeltä en vilpittömällä yrittämiselläkään kykene havaitsemaan, miltä osin juuri hallituksen uusi yliopistolaki on aiheuttanut ongelmia näissä muutamissa yliopistoissa; ei kai Oulun yliopiston yhdeksän miljoonan vuosittainen alijäämä ole neljässä kuukaudessa muodostunut. Lukiolaiset voivat jo tätä nykyä osallistua kirjoituksia varten valmentaville kursseille, ja jos valmennuskursseja on oltava, mieluummin ne ovat lukiovaiheessa kuin yliopistoon pyrkiessä, sillä ylioppilaskirjoituksissa menestymisen kannalta olennaiset tiedot jaetaan lukiossa joka tapauksessa. En myöskään näe, miksi se olisi enemmän painostavaa, että opiskelijan pitää menestyä hyvin vain ylioppilaskirjoituksissa, kuin se, että kunnianhimoisen opiskelijan on menestyttävä yo-kirjoitusten myös pääsykokeissa – päinvastoin. Olisin kiinnostunut kuulemaan, mitä ”pääsykokeiden kehittämisellä” tarkoitetaan. Ilman erittelevämpää muotoa tuo kuulostaa ajatuksettomalta sanahelinältä ja hallituksen politiikan ideologiselta ja kategoriselta – ei järkipohjaiselta – vastustamiselta.

http://img99.yfrog.com/i/valmisq.jpg/

Pääsykokeista luopuminen kyllä lisää huomattavasti yo-kokeiden kuumottavuutta sillä esim. neljän vuoden lukio-opintojen lopussa kyrsittyjä kirjoituksia on hyvä lähteä uusimaan. Itse pääsykokeissa on hakijan näkökulmasta katsottuna todella paljon kehitettävää. Nykyisin suuri osa pääsykokeista mittaa hakijan lukutaitoa ja kykyä oppia pääsykoekirjoja sanasta sanaan ulkoa. Ei siis käytännössä ollenkaan soveltuvuutta itse aineeseen tai hakijan kypsyyttä opiskelijana.

Pääsykokeettomuudella herrasta tehdään taas herra ja narrista narri; takaa sen, että akateemisten lapset pääsevät yliopistoon, lääkärien lapset lääkikseen ja juristien lapset oikikseen. Rikkaiden lapset voi hankkia valmennuskursseja mihin haluavat. Voisiko ajatella niin, että vaikkapa Tampereen lääketieteellinen, joka muistaakseni on perustettu nimenomaan julkisen sektorin terveydenhuollon tarpeita ajatellen, valitsisi edelleen pääsy- ja soveltuvuuskokein, mutta niitä kehitettäisiin edelleen, jotta vastaustekniikka ei painottuisi liikaa. Eläkeikäfarssiin soisi vasemmiston ottavan kantaa! On se rienaamista suorastaa, että varhaiseläköityvät pönäkät pamput on etunenässä vaatimassa työurien pidentämistä. Jos keskellä päivää näkee tunnettuja johtajia golf-kentällä, joskus valtionyhtiöistäkin, niin sen pitäisi panna pohtimaan että onko nykyjohtajisto feodaaliruhtinaiden re-inkarnaatio. Sisäistä devalvaatiota on vaadittu. Aloitetaan asumisen hinnasta, niin putoaa palkkapaineet itsestään! Rakennusteollisuuskin jakaa vaalirahaa PÄTEVIENKIN kanavien kautta ja sen kyllä huomaa vaikkapa asumisoikeusasumisen hinnoissa. Eikä kellään ole ollut kiirettä uudistaa rikoslakia siten, että satojen prosenttien kännykkävippikorko luokiteltaisiin koronkiskonnaksi.

---

Kommentoi kirjoitusta
Spämmin estämiseksi kommentit ilmestyvät vasta tarkastamisen jälkeen.

Nimi:

Sähkoposti:

Kommentti: